Vähänkö käy kateeksi kun porukka grillailee täällä leirintäalueella ja ite koitan viimesillä sinoleilla vähän pehmentää spagettia.
No tämän päivän ajot olivat kuitenkin kivaa, viimeksi taisi olla noin mukavaa kun kävin hammaslääkärissä muuan viikko sitten. :)
Tosipuheessa ei kyllä näin mahtavan reissun jälkeen pari tylsempää ajopäivää tunnu missään.
Huomenna siis ajeleskelen kotiin.
Paljon kiitoksia kaikille blogia seuranneile!
Melkein niinkö kotona ois kun tutuille Ruotsin maille saavuin, kävinki tippa linssissä ostamassa pussin marianneja iltasyömisiksi..
Paljon ei enää oo laittamista tänne, aikalailla pakollisilla tankkaustauoilla mentiin.
Yhtä korkeaa lukijaa saattaisi kuitenkin kiinnostaa pari kuvaa Skånen lähellä näkemästäni viikinkiajalta peräisin olevasta hautuumaasta.
Mp-porukalle otin kuvan hienosta Ducatin uudesta Multistradasta, joka oli koeajossa saksalaisella miehellä. Kysyin mielenkiinnosta pyörän hintaa Saksassa ja olihan se heti viitisen tonnia halvempi kuin finlandiassa. No lottovoittoa odotellessa. :)
Huomenna jatketaan paahtamista se n.800km niin saadaan kotimatka puolitettua.
Pitäiskö se jotain naputella tähän väliin..
Aamulla heräsin tavalliseen tapaan siinä kahdeksan maissa. Aamupalan jälkeen hain pyörän tallin suojista, ja käänsin keulan kohti Adenauta.
Nurburgring on tosiaan yksi maailman kuuluisimmista moottoriradoista. Paikalla on pitkä historia, ensimmäinen kilpailu ajettiin vanhalla radalla nimeltään Nordschleife jo vuonna 1927. Rata on edelleen käytössä enimmäkseen autotehtaiden testiratana, kilpailukäyttöön esim. F1-autoille rata on liian vaarallinen. Siellä ajetaan kuitenkin joitain kilpailuja kuten 24h-kestävyysajot.
Toinen käyttötarkoitus radalla on turistinähtävyytenä, radan pääsee tiettyinä päivinä kiertämään omalla kalustolla. Tänään kuitenkin radalla oli testissä Porschen uusia tekeleitä, enkä ehtinyt odotella radan aukeamista iltapäivään asti.
Ostin kuitenkin lähes ilmaisen pääsylipun uudemman vuonna 1985 aukaistun GP-radan katsomoon. Radalla oli reilusti moottoripyöriä ajamassa ja vauhdista päätellen kyseessä ei ollut mitään sunnuntaiajelijoita. Videoita ei näköjään saa ladattua puhelimella, ääni katsomossa oli mahtava pyörien kiihdyttäessä suoralla.
Aikani kuuntelin mahtavia säveliä, kunnes lähdin katselemaan radan yhteyteen rakennettuja turistipyydyksiä. Pytinkiin nimeltä RingCenter ostin lipun ja siellähän oli sen kympin edestä katseltavaa.
Dtm ja kestävyysautot olivat hienoa teknolaatiota. Kuitenkin lähempää tarkasteltuani Mikan vanhaa ajokkia, se vei voiton näistäkin.
Kävin vielä ostamassa pakollisen tarran uskollisen ratsuni keulille. Sitten olikin aika lähteä laskemaan kohti koillista. Tämä hotelli on jo sen verran pohjoisessa että huomenna nukutaan luultavasti jo länsinaapurin mailla.
Toisen maailmansodan aikaisia juttuja oli myös näytillä. Muun muassa saksalaisen lentokoneen raato, joka teki pakkolaskun 1945 Ruotsin Kiirunassa järven jäälle. Keväällä sitten tietenkin mentiin upoksiin, kunnes 50 vuotta myöhemmin hylky nostettiin ylös ja kiikutettiin tänne.
Betonimöhkäle on pätkä Berliinin muuria.
Nyt saa riittää vaikka kuvia olisi enemmänkin, meni vähän työlääksi tämä päivitys. Pitää vielä käydä pesulla ja suunnitella reitti huomiseksi. Viimeisenä nähtävien paikojen listalla on legendaarinen Nurburgring-moottorirata, jonka käyn huomenna vilkaisemassa. Sitten taitaakin olla tiedossa tuttua paahtamista kotia kohti pitkin E75/4 tietä. No huomenna vielä otetaan loman kannalta!
Lentohärvelejä olikin sitten sen verran, ettei mielenkiinto riittänyt kiertää edes kaikkia. Pihalle oli pykätty teline Lufthansan vanhalle Boeing 747:lle johon pääsi kiipeämään.
Alas tellingiltä tultiinkin sitten tuota ränniä pitkin. Meinasin jo jättää väliin mutta kun kaikki pukumiehiä myöten sinne hyppivät niin pakkohan se oli kokeilla. Aika kyytiä putkessa mentiin, ihan mahassa tuntui :D
Pari muuta lentokonetta vielä:
Noniin pikkuhiljaa saa juttuja latailtua.
Otetaan seuraavaksi konemiehille traktorin mallia. Tällä tonni-ollikin kääntäisi koko läänin melko joutuin.
Vanhempaakin konekalustoa löytyi.
Jontikka oli halkaistu vähän eri päin kuin yleensä. Liekkö serkkupoika ollut asialla. :D
2-pyöräsiä oli myös näytillä reilusti vanhoista uudempiin. Kilpapyörät olivat läheltä katsottuna todella hienoa tekniikkaa.
Elikkäs museossa oli kaikenlaisia härveleitä maalta, mereltä ja ilmasta. Suuri avaruusnäyttelykin oli, mutta ne hommat eivät hirveänä kiinnostaneet joten jätin sen vähemmälle. Kävin kuitenkin katsomassa halliin raahattua venäläistä avaruussukkulaa, sekä ohimennen huomasin vitriinissä kuusta peräisin olevan kiven. Liekköhän tuo aitoa tavaraa on, kuitenkin joku nuotiopaikalla mustunut murikka. :D
Autot sen sijaan koitin katsella läpi, niitäkin oli joka lähtöön.
Vähän hätäisempääkin nelipyöräistä löytyi.
Meinasipa mennä hermot ekaa kertaa tällä reisulla, sama juttu kävi kuin viime vuonna. Valehtelematta tunnin kirjoitin blogia ja kaikki hävisi yhtäkkiä kun sovellus kaatui..Koitetaan jaksaa edes osa kirjoittaa uusiksi.
Tänään nukkumapaikan virkaa toimittaa todella viihtyisä majatalo, kanejakin löytyy puutarhasta. :)
Tämän päivän ajo ei mitään juhlaa ollut, kun piti taipua käyttämään autobaanoja matkan pituuden vuoksi. Toisaalta oli kyllä mukava seurata kilometrien juoksua mittarissa, kun pienempiä teitä on tullut ajettua heti kolmannesta päivästä lähtien.
Baanalla liikenne oli sujuvaa, uskomattoman hyvin täällä toimii tuo nopeusrajoitukseton systeemi. Kaikile löytyy oma kaista ja tilaa on reilusti. Itse ajelin sellaista 145kmh nopeutta ja 350km matka Speyeriin oli taitettu jo ennen puoltapäivää.
Siellä navi opasti suoraan tekniikan museolle. Pelkäsin että paikka olisi paha turistirysä, mutta eihän siellä näin arkipäivänä ollut juuri ketään.
Museo oli tosi hieno ja nähtävää olisi ollut vaikka pariksikin päiväksi. Kyseessähän ei ole mikään pölyisiä lipastoja pursuava paikka, vaan näyttelyt olivat miehisiä ja bensiininkäryisiä. :D
Pitänee varalta jatkaa toisessa osassa..
